L

Daisaku Ikeda: Inakuentusi, Tinige', Hinatsan Pås

Inadingan

(finatta)

I inadingan siña tinilaika i tiempo yan i tinilaikan i uttemon i tinaotao.

—Daisaku Ikeda

Gi 1972 ma abiba i mås ma tungo’ na hestorian British as Arnold J. Toynbee ni’ as Daisaku Ikeda para i gimå-ña gi iya London para u ma deskuti i fondamenton i achåken enteru manaotao tåno’. 

Sinehyo’ si  Ikeda as para u popblika i inadingan-ñiha ya para u fanali’e’ yan otro siha na mangge’helo’ yan manmenhalom na taotao siha para u fañaonao gi “cross-cultural, cross-ideological” na dinanña’.

Desde manhunta yan si Toynbee, ha petsigi si Ikeda senseru na inadingan. Umali’e’ yan taotao siha ginen todu estao cho’cho’, ginen kada båndan i tano’, para u gefatan i inapatten eksperensia yan taotao ya para u aligao risottu para i meggai na kinentra ni’ ta fåfana’.

DINESKRIBI:

1) Count Richard Coundenhove-Kalergi

Hu hongge na i un manera ha’ na siña ta eskapåyi i mina’tetset na geran i tano’ i para ta tulaika todu i difirensiå-ta na råsa, rilihon, yan ideha gi kinalamten i espiritu yan gi dinanña’, komple i rikoknisasión i inempottånten i fina’pås na inagaige yan i pinarehu na ina’angokon tinaotao.

—Count Richard Coudenhove-Kalergi

Si Count Richard Coudenhoce-Kalergi Austrian-Japanese na taotao pulitikåt, filosofiha, yan titige’.  Gi 23, ha popblika lepblo ya i titilon i lepblo ‘Pan Europe’ ya ha tutuhon macho’cho’ para i dinanña’ lugåt Uropu kumu pepetsigen pås.

Ha kontra i Nazis ya ma pongle ya mana’suha gui’. Gi 1960s, ha petsigi put pås gi durånten i geran i ‘Cold War’.  Umasodda’ si Coundehove-Kalergi yan si Daisaku Ikeda gi 1968 yan 1970 para u ma fåna’ i prublema siha ni’ ma fåfana’ gi  manmamaila’ na tiempon i tinaotao. 

2) Rosa Parks

Debi di ta tungo’ taimanu manhita manmacho’cho’ . Tåya’ siña sumenmumuyi i hostisia yan guiya ha’ na maisa.

—Rosa Parks

Mås ma tungo’ si Rosa Parks kumu Nanan i ‘American Civil Rights Movement’, ma presu gi 1955 sa’ ha rinunsia para u nå’i i siyå-ña para åpaka’ na pasaheru. I animosu-ña tumattiyi gui’ para i ‘Montgomery Bus Boycogg’,  un mumenton tinilaika gi hestorian Amirikånu.

Umasodda’ si Parks yan si Daisaku Ikeda gi 1993 yan 1994. Ha sångan na ha diseha para u siha yan si Ikeda fuma’cho’cho’i mo’na i direchon sibit,  lao kontodu i direchon i taotao para enteru i tano’.

3) Nelson Mandela

I håfa tufungon gi lina’la’ åhe’ ti put manlå’la’ hit.  I håfa na difirensia ta fa’tinas gi lina’la’ i pumalu siha.

—Nelson Mandela

Ha renonsia i sesteman i “South Africa apartheir, si Nelson Mandela ya gi 1964, ma pongle para i enteru lina’lå’-ña. Ma sotta gi 1990 ya ha ge’helo’i i kinentra ni’ tumattitiyi i bårion i fine’ne’na na ‘democratic elections’. Pues guiya i fine’ne’na na Prisidenten åttelong ginen ‘South Africa’,  ni’ ha ge’helo’i tinilaika desde i ma’gas et mås mandidide’ yan ‘apartheid’,  ya manggånna respeton entenasionåt put i pinetsigi-ña put inafa’maolek. Umasodda’ yan si Daisaku Ikeda gi 1990 yan I 1995.

4) Wangari Maathai

Ma ågang hit para ta ayuda i tano’ ya para ta na’homlo i chetnudå-ña siha, ya gi i hinanao-ta, siempre ta na’homlo’ maisa hit---- enfin para ta go’te i fina’tinas enteru i tano’ gi halom i difirensiå-ña,  gefpå’go-ña yan i ti fahongge. Ta rikoknisa i kinalamten sinistieni, minalago’ enteru yan taimadibidi na pås na ideha ni’ måtto i tiempo-ña.

—Wangari Maathai

Ganadoran ‘Nobel Peace Prize” yan pipetsigen i salut i uriyan Kenyan si Wangari Maathai ni’ ha  tutuhon i ‘Green Belt’ na kinalamten, ti gubietnamento na otganisasión  ni’ mannå’na’i pudet i  famalao’an gi kumunidåt, para u ma tånom trongko siha para u ma na’lå’la i naturåt na tåno’-ta ni’ måmta’ gi otro siha na båriu gi uriyan ‘Africa’. Umali’e’ gui’ yan si Daisaku Ikeda gi 2005 annai manakomfotme gi nisisidåt filosofiha para lina’la’.

5) Austregésilo de Athayde

Ma kombinse yu’ na si siña måmta’ i inakseptan i inagradesen diknidåt  tinaotao asta ki ta adahi i sagråda na guinaha gi iya hita na maisa.

—Austregésilo de Athayde

Eståba si Austregesilo de Athayde “titige’, pepetsigi, yan prisidenten i ‘Brazilian Academy of Letters’. Mumu si Athayde yan i ge’helo’  Brazil gi 1930 ya ma presu ya ma afuetsas para u mana’suha gui’. Despues  gof empottånte i che’cho’-ña para i tinige’ i ‘Universal Declaration of Human Rights’.

Umasodda’ si Athayde yan si Daisaku Ikeda gi 1993 ya manakomfotme para u ma popblika i inadingan-ñiha ya i titilu “Human Rights in the Twenty-First Century.”

Tinige’ Siha

(finatta)

Lina’la’ i palåbra siha.  Kåndet siha; diniseha siha. Bai hu kontenuha chumuda’ kada onsia gi iya guåhu gi i kuentos-hu yan i tinige’-hu asta ki i uttemu na mumenton i lina’lå’-hu!

—Daisaku Ikeda

150 put todu i kabåles gi fino’ CHapanes na cho’cho’ Daisaku Ikeda, ya ha kontenunuha ha’ i tinige’-ña gi konsiste na påsu. Gi fina’che’cho’-ña guaha kadada’ na tinige’, kuentos, fina’attikulu, fina’takhelo’ na kuentos tiningo’,  inakuentusi, pu’ema, yan otro mås gi filosofihan Buddhist, dos na ma otganisan lepblon manaitai.  42 put todu,  estorian famagu’on, yan inifresen pås, idukasión, yan put i tano’. 

“Taimanu hu emfotma  animosu, diniseha , yan inabiba?” mamaisen si Ikeda. “Yanggen siña yu’, bai hu alulåyi para i båndan i taotao, bai hu go’te i kannai-ñiha, po’lo i trongkon kannai-hu gi uriyan i apåga’-ñiha, yan nå’i siha inagradesimento put todu i che’cho’-ñiha… ginen este na Espiritu na hu håtsa i plumå-hu un diha despues di diha yan mes despues di mes para bai tuge’ i kadada’ na tinige’ yan fina’attikulu…hu tuge’ lokkue’ meggai na pu’ema, puedi ha u fannina’i ånimu yan lokkue’ u sinehyo’ minagof.”

9) Buddhist Humanism

I Lotus Sutra “scripture” put diniseha ni’ ha fanå’na’gue put i diknidåt  kåda lina’la’ taotao  ya ha aliligao giniha para todu i taotao para kinemprende. Ha fanunu’i hit et mås fiet na respetu gi todu manera,  inaksepta yan i gai balen i  difirentes hinenggen taotao fuera di ta husga siha.  I espiritu i hale’ respeton tinaotao Buddhism.

—Daisaku Ikeda

I respeton tinaotao Buddhist,  ha na’tutungo’ hit put amånu na tumohtohge i filosofihan Daisaku Ikeda. Guiya este i lini’e’ ginen hinengge ni’ irensian diknidåt i taotao yan i  Ma sodda’ este na “perspective” gi hinengge ni ma “inherent” diknidåt I taotao yan i kapasidåt i minaolek na tinilaika.

Gi todu i fina’che’cho’-ña dumadanña’ i filosofihan i Buddhist para i fina’nå’guen i mina’tresse na sitklon ‘Buddhist sage Nichirien’ [1222-82] yan i ‘Lotus Sutra’ ginen i kinalamten yan sosiåt na sumaonao gi manera ni’ umufrefresi empottånte na ineppe para i kinentran i nuebu na hålom tinaotao.

10) Filosofiha

I “minaolek” siña ma pula’  tatkumu i kinalamten ni’ chumochonnek hit gi direksión put binalånsian inagaige, siñente para otro, yan sinapotte para otro siha. I dipotse i che’cho’ tinailayi, gi otro kånnai, para u fandibidi: taotao ginen taotao, tinaotao ginen I palu ni’ naturåt na fina’tinas Yu’os.

—Daisaku Ikeda

Ha aliligao si Daisaku Ikeda para u na’klåru i hinenggen todu---para ayu ni’ sumupopotte yan sumohsohyo’ i enteru fina’nu’en siñenten i tinaotao-ta  yan ayu siha ni’ ma sedi hit para ta rikoknisa hit todu kumu påtten i parehu na familian tinaotao, achuka’ guaha difirensia. Este na hinengge siha, rinisimu gi uttemu ginen i hinenggen respetu para i diknidåt i lina’la’ tataotao. 

Sumaonao si Ikeda gi inadingan yan i difirentes padron i ge’helo’ gi todu estaon minalago’ para u ma espiha yan na’malak i hinengge siha para ginihan i mamaila’ na  hinirasión siha.

11) Pås

Ti maseha håfa na hinasson ti klåru ni’ mana’suha ginen i lina’lå-ta kada diha i pås. Kuestión ni’ taimanu kada unu entre hita tumånom yan prumipåra i simiyan pås gi minagåhet put i lina’la’ kada diha, gi tinaddong i lina’lå’-ta. Hu tungo’ na ginen este na guaha chålan inangngoku para taifinakpo’ na pås

—Daisaku Ikeda

Ha sen sångan si Daisaku Ikeda na ti put i tumaigue-ña ha’ i gera i pås.  Ha pula’ magåhet na i pås hinalom taotao unu ni’ siña ma gånna mås i nina’siña para u maneha i lina’la’ ginen i linibren  animosu para i diknidåt i lina’la’ taotao, para u ma rikoknisa i pinatten i tinaotao. 

Sumåsaonao si Ikeda gi inadingan i pinetsigi put i hiniyong pås ya ha tutuge’ priniponi ni’ kumalalamten inarekla i achåken på’go na tiempo ni’  fumåfana’ i tinaotao.

12) Kottura

Fondon pås i Kinemprende entre i otdinåriu na taotao siha, ya i mihinasso yan inatulaikan kottura gof prisisu gi i inayudan este na kinemprende.  

—Daisaku Ikeda

Gi lini’e’ Daisaku Ikeda, todu i kottura yan i espiriton tradisión fina’siñenten mihinasson i tinaotao ni’ umo’oppe i kinentran lina’la’ siha.  Ha deskribi kottura kumu dumodoku ginen i taotao gi difirentes na hestoria yan i hiniyong i amånu na gaige i tano’ annai ume’ekungok i talalangan-ñiha yan i kurason-ñiha i finayi yan indothensia gi mismo uriya na maisa.  I nina’metgot i dinanña’ yan i respetu entre i difirentes na taotao siha i fine’ne’na na påsu para ta fa’tinas metgot na kinemprenden kottura put pås gi estao entre enteru i tano’.

13) Edukasión

I ma nisisita ni i tano’ på’go i si’udadånon enteru i tano’ ni’ siña ma chule’ i magåhet na inatan maolek na hinasso ya ma kumite siha para i hinemlo’ enteru  tinaotao.  Empottånte para ta poksai taotao siha ya ta fa’tinas åncho na hinago’ kontråta gi entre siha. Debi di u ma arekla di nuebu yan u guaha ti fanhongge na tinilaikan  idukasión  para ta o’ppe este na nisisidåt.

—Daisaku Ikeda

Ha tutuhon i sesteman i eskuelan Soka, annai sumåsaonao kattiya grådu asta hulo’ para eskuelan takhelo’ gi halom singko na båriu, ilimentåriu para hulo’ gi eskuelan ma graduha na inestudiu gi iya Hapon yan  unibetsedåt entenasiónåt gi Eståtdos Unidos gi hinenggen i idukasión put tinaotao i fuetsan pås, minagof, yan mihinasso na inagaige. 

I tinige’ Ikeda put edukasion ha espresso I guinaiyan I kumit-ña para I fuetsan I taotao, ginen I hale’ hinengge gi na’magof na “potential inherent” gi lina’la’ kådda taotao.

14) I Historian I Soka Gakkai

Kumu para bai hu na’faloffan  i espiriton i fafa’na’gue-ku para taihinekkok, hu siente na debi di bai po’loyi testigon i  chalan ni’ ma tattiyi  ni’ disipilu-ña, ni’ umirensia i irensiå-ña.

—Daisaku Ikeda

Ha areklan otden si Daisaku Ikeda i dinekko’ i Soka Gakkai gi tinige’ The Human Revolution yan The New Human Revolution. Fihu ha’ umappo’ gi meggai na empottånte na sinisedi put  i inadilånton i otganisasión yan i minaolek na fina’cho’cho’ i membron i SGI gi otro siha na tinige’-ña lokkue’.   Este siha na sinisedi mañetbe kumu mudelu para otro siha put taimanu ma praktika Buddhism yan taimanu i hinatsan i  kinalamten para pås på’gu.

Peacebuilding

(display)

Minagof I hinago’ lina’la’. Pås I håfa todu I taotao ma disesha. I maneran I lina’la’ debi di u hånao mo’na yan pås yan minagof.

—Daisaku Ikeda

Didok hinasso-ña si Daisaku Ikeda put håfa siña ma cho’gue put i kumahuhulo’ na prublema gi tano’. Ha u’usa i ramentan magem na minetgot, put i hemplo inadingan kombetsasion, filosofiha, yan inatulaikan i kottura yan idukasión, para u chalåni i difirentes na båriu ya ha na’guaguaha båli yan senseru na kombetsaión siha yan i mangge’helo’ yan i si’udidånu siha. Ha espipiha empeñu para u na’suha i tai’inangngoko ni’ gaige gi kurason taotao ya ha ufresi mås ma’lak na tinilaika para u ma abånsa i inatulaika na kottura yan inadingan kuentos para pås yan mangga’chong. Gi 1983, ma tutuhon i tinige’ i priniponen pås para kada såkkan ni’ mi’ideha yan fitme na påsu para pås, idukasión, ‘nuclear abolition’, prinitehen i tano’ yan i sinesienen inadilånto entre otro siha na lugåt.  Ha li’e’ i inadilånton i finatta siha, i dinanña’ ineyak siha, yan komferensia para ta iduka i taotao yan sohyo’ na’magof na inatulaika.

15) Peace Proposals

Tiempo yan ta’lo gaige yu’ gi hiniben-hu, i mina’dos na prisidenten Soka Gakkai as Josei Toda ha sangåni yu’ sa’ håfa na empottånte  i finitme na priniponi para pås yan i adilånton tinaotao. “Achuka’ ti ma ripåra gi un gotpe,” ilek-ña, “fitme na plånu siempre yinama annai siempre i kandet pås ma chalapon.”

—Daisaku Ikeda

Gi 1983, Ha popblika si Daisaku Ikeda priniponi pås para kada såkkan gi Ineru 26, i komple’åños i ma estapblesin i SGI.  Gi tinaitai i mangge’helo’ i UN yan I mangge’hilolo’i yan i manmanhahasso gi uriyan i tano’, i nina’i’i-ña kada såkkan prumubiebieni  ginefatan emfotmasión para i li’e’an siha na kinentran i tinaotao.  Gogof ma’lak i hinasson i Buddhist gi i hale’ håfa numa’huhuyong i  prublema  siha yan inifrefresi  fitme na aksión “para i fina’tinas halom tinaotao gi enteru i tano’ para pås yan i hinenggen i taotao siha.

16) United Nations Peace Award

Mientras guaguaha’ taotao gi tano’ ni manmamadedesi, ni’ manlåla’la’ gi papa’  animosu yan inachåki, ti siña ta sedi para ta sotta i ginefprisisu yan i tinangan i Nasión Unidos. 

—Daisaku Ikeda

Ma nå’i si Daisakau Ikeda ni’ i  ‘United Nations Peace Award’ na settifiku gi Agosot 8, 1983-i sakkan na ma rihistra i SGI para NGO yan i estao manakonseha yan i ‘UN Economic and Social Council.’  Ma nå’na’i este na settifiku para ayu siha ni manmannå’i meggai para i adilanton i inatungo’ entenasiónåt  yan i inadilånton i pås gi tano’.  Ma abiba si Ikeda lokkue’ para i che’cho’-ña gi ‘nuclear disarmament’ yan i che’cho’-ña gi inabånsan i sinipotten i popbleku para i hinago’ yan hinenggen  i ‘UN’.

17) I People’s Republic of China’ 

Put i mismo  si’udidånon maisa yu’, siña hu kåtga i aksión-hu sin  put ginanna, puesto pat areklamento. I puesto-ku ayu ha’ i para bai hu otdinåriu na taotao,  yan  gaige gi ayu nu puesto na hu diseha, gi dikike’ na manera, para bai hu na’danña’ yan na’unu i minalago’ para pås, kinimiti gi entre  todu i tano’.

—Daisaku Ikeda

Gi 1974, achuka’ makkat i ma hinisga, ha fa’tinas si Daisaku Ikeda i primet  na biåhi-ña  kumu si’udidånon maisa gui’ para  ‘China’ yan i ‘Soviet Union’ para u fanayuda umalibia i minakkat i geran i ‘Cold War’. 

Ha gånna si Ikeda i respeton i CHinu para i fina’che’cho’-ña para u fa’tinas pås yan  i pineksai inangokku entre i 11 na biåhi na ha bisita i båriu. Mås ki 120 na Unibetsedåt Chinu ma po’lo gi iya guiya honiråriu na kinemplen idukasión put todu  i che’cho’-ña gi lina’lå-ña.

18) I Soviet Union

I rason na pumasesehu yu’ para i ‘Soviet Union’ put i malago’ yu’ bai hu cho’gue todu siña  para bai hu chomma’ i mina’ tres na geran enteru i tano’. Eyagui’ na bai hu hånao guihi despues di i hinanao-hu para China, ya pues bai hånao para i Eståtdos Unidos. Kumu tentågo’ put Nichiren Daishonin, priparao yu’ ni’ i filusufihan pås yan i hinatsan i lina’la’, gi siguru na fina’tinas i hinatsan i kottina para i tiempon pås gi tano’.

—Daisaku Ikeda

Tres meses despues i hinanao-ña para China, ginen kinembida, humånao si Daisaku Ikeda para ‘Soviet Union’, para u abånsa  i inatulaikan i kottura yan idukasión. Humånao si Ikeda sais biahi para ‘Russia’.  Gai bali i fina’che’cho’-ña para pås yan inagofli’e’ guihi, annai ha risibi i fine’ne’na na kinemplen idukasión honuråriu ginen i unibetsidåt, yan ha go’te inadingan kombetsasión yan ocho na ge’helo’ ‘Russia’ gi difirentes na asunto.

19) I “United States of America”

Gi entalo’ i Geran i “Cold War”, este sen takhelo’ i estotbo entre i ‘Soviet Union’ yan ‘China’, hu bisita ‘China’, ‘Russia’, yan i Eståtdos Unidos ya umali’e’ yu’ yan i mangge’hilo’. Klåru para guåhu na todudu siha parehu i minalago’-ñiha para pås.

—Daisaku Ikeda

20)  Pu’ema

Ayu ha’ na siña manlå’la’ i taotao gi enteru
kumu ma ayuda i pumalu para u fanlå’la’.
Yanggen un nå’i i manga’chong lina’la’
Lå’la’ hao magåhet.
Ayu na siña i kottura siha ma ripåra 
i fofo’na na riniku-ñiha 
i ginen i inenran i tradisión otro.
Yan ginen i rinespeton naturåt na lina’la’ ha’ 
Na siña sigi ha’ gumaige i tinatotao 

—Daisaku Ikeda, påtte ginen I The Sun of “Jiyu” Over a New Land

21) Pu’ema

I Hinengge –
Para un tai’mina’å’ñao
Para un tohge sin ma gånna
I minetgot para un upos maseha håfa na achåki.
I Hinengge i  guinaha na  
todu i maloloffan hinemlo’.
I Hinengge i måkina ni’ numa’kikilulok hit
gi na’emperao na hinanao lina’la’.
I lina’la’ ginanna yan na’umitde

—Daisaku Ikeda, linaknos ginen i "To My Beloved Young American Friends---Youthful Bodhisattvas of the Earth

22) Pu’ema

Tåya’ mås tonto
Ki para un tångse i dinesponen otro
Yan un binali huyong nu ayu.
Sohlo ginen i gine’ten 
kostumbren minagof gi 
kinentran i hiniyong lina’la’
na siña ta tulaika
i fondamenton i lini’e’ i lina’la’.

—Daisaku Ikeda